Näyssä kohtasin korpisoturin
revontulten roihu
silmissään
tähysi laella tunturin
Lakeuksien kaiku
äänessään
nostatti tuulen
laulullaan
hirven kallo selässään
Yöhön maailman myönnytti
Lapin riimuja
käsissään
nousevan myrskyn
tyynnytti
Keskiyön aurinko
sylissään
korpikansan hiljaisessa
unessa
soturiprinsessa
vieressään
Katosivat
horisonttiin rinnakkain
virvatulen hehku sydämissään
kädet käsissä, kasvokkain
