Kesän viimeisenä
iltana
istuin hiljaa
hämärässä
pilvien valaistessa
kaupungin
Avoimen ikkunan
sylissä
tunnustelin kirpeää
ilmaa
katseen eksyessä
hanhiauraan
-Ensi vuoteen, rakkaani.
Kuiskaus karkasi
huulilta
käsien sulkiessa
ikkunan
Syksyn
ensimmäisenä yönä
annoin myrskyn
nousta
ikävän vaatiessa verojaan
Kylmän rintaman
keskuksessa
varjelin surevaa
sydäntä
sielun taistellessa
vastaan
